Lomalainen

Blogi on retuperällä ja aleekirjoittanut on unohtanut kokonaan kehua tänne että mie olen LOMALLA!. Toista viikkoa olen ollut, ja reilut kaksi viikkoa vielä edessä, ja voin kyllä sanoa että loman tarpeessa olen ollutkin :-). Mitään sen kummempia lomareissuja ei olla tehty, mies on töissä ja itse olen laitellut ja tehnyt kotona hommia. Meillä on aitaprojekti käynnissä, ja miun tehtävä on maalata lautoja valmiiksi. Ja ne laudat ei varmaan lopu ikinä... Viime viikonloppuna käytiin keräämässä kanttarellit pakkaseen ja mustikoita sen verta että sai tehtyä mustikkarahkaa ja yhden piirakan, mansikoita onkin pakkasessa ihan reippaasti. Mie olen niin laiska leipomaan että ihan turhaa hamstrata pakkanen täyteen marjoja kun en kerta niitä talven aikana kerkeä kuitenkaan kaikkia käyttämään. Ja sitäpaitsi täytyyhän pakkaseen jättää taas tilaa, kun hirven metsästys alkaa parin kuukauden sisällä ja silloin täyttyy taas pakkanen hirven lihasta. :-) Lihapatoja odotellessa siis.

Melissa kävi eilen pyörähtämässä match showssa, tuloksena isojen koirien PUN ja sijoituksena kolmas. Koiranruokaa, herkkuja ja lahjakortti saatiin palkinnoksi. Lahjakortti taitaakin mennä uuden Roger Para harjan ostamiseen, sillä entinen on tiellä tuntemattomalla, missä lie ja ko. harja on kuitenkin kaikkein paras collielle näyttelykunnostukseen. Kuvia laitan Melissasta tänne kunhan vain saan niitä käsiini.

Tessuliini on taas kasvanut, säkäkorkeudeltaan se on kuitenkin pienempi kuin Melissa, ja pienemmäksi tulee jäämäänkin. Massaa se tulee saamaan lisää iän myötä, ja on ollut ihan hauska huomata että tiikerinraidat on tassuissa pysyneet. On se veikeä kaveri, naurattaa ja itkettää ihan välillä sen kanssa. Jostain syystä Tessun missiona on tuhota miun tavaroita, ei miehen, vaan miun. Ja ei siinä mitään jos tavarat jättäisin hujan hajan (opin ensimmäisestä kerrasta nostamaan tavarat ylös) mutta kun tuo pennun retale KIIPEÄÄ ja kaivaa ne esiin. Tessulta on myös pääsy evätty kahteen makkariin mitä meiltä löytyy, yhden pissaepisodin jälkeen (siis miksei vierashuoneen sänkyyn saa pissata??). Syytin ensin kissoja tapahtuneesta, mutta kun Tessu jäi kiinni itseteossa samoissa hommissa miun porukoilta, pysyy siis päivisin ovet Tessulle suljettuina. Melissaahan mokoma pännii, sillä missä arvon matami nyt nukkuu päiväunensa? (vastaus kuuluu että sohvalla).

Listaahan Tessun tuhoamista tavaroista voisi listata (kuka nyt niitä laskisi..) mutta mainittakoon mm. kahteen kertaan käytetyt korkokengät, lukematon määrä meikkejä (kulmakarvoille tarkoitettu kynä on ollut eniten suosiossa, jo 4 tuhottuna), yhdet sandaalit... ja pirttipöydän penkkejä on järsitty. On se vaan ihana. Mut on se oikeestikin ihana. :-)

Ensi viikolla kun on M:nkin kesäloma (kokonainen yksi viikko) suuntaamme Tukholmaan kuuntelemaan Social Distortionin keikkaa. Mennään Helsingistä laivalla yli Tukholmaan, ollaan yksi yö hotellissa ja sitten laivalla takaisin. Koirat ja kissat tullaan hylkäämään brutaalisti miun porukoille.

Kuvia vuosien varrelta

 Julle

 Minni

 Kesä ja ötökät

 Porukoiden vanhus, kaksi kesää sitten edesmennyt Ressu. 

Ja alimmassa kuvassa esiintyvä hevonen ei ole Rapsu, vaan kaverin hevonen jolla on elämäni ensimmäisen (ja tähän mennessä ainoan) montestartin ajanut, paikallisravit ja sijoitus 3!

Ja kuvista taas kiitos pikkusiskolleni.

(Katsotaan josko saisin tuoreita kuvia Melissasta lisättyä tänne, meinasin nimittäin ilmoittaa möhkön näyttelyyn!)

Kesä on jo nurkan takana...

Kevät tuli ja se tuli kerralla! Tänne ei sen ihmeempiä kuulu kuin että allekirjoittanut on viime aikoina paneutunut opinnätetyöhön, Tessu vaan kasvaa koko ajan isommaksi, Melissa löhöilee sohvalla tai pihalla ja kissat lennättää vuorotellen toisiaan ja vuorotellen Tessua. :-)

Ollaan kohta menossa Tessun kanssa viimeistä rokotusta ottamaan, joten ei sen enempää kuin pari uutta kuvaa Rapsusta jotka on eilen otettu kun kävimme pikkusiskoni kanssa ajamassa Rapsulla.

Rapsu on jo todella kivassa kesäkarvassa, pesua vailla kylläkin talven jäljiltä :-)

(Mukamas) vapaapäivä

Jostain kumman syystä miun vapaapäivät ei ole vapaapäiviä sen "oikeassa" tarkoituksessaan. Tänään kun heräsin aloin valmistelemaan tapaamista opinnäytetyöni ohjaavan opettajan kanssa. Siinä samassa sitten tietysti järjestelin kämppää, ruokin koirat ja käytin niitä ulkoilemassa. Puolen päivän aikaan lähdin liikenteeseen, tallin kautta heittämään hevosille päiväheinät ja tekemässä iltahommat Rapsun osalta valmiiksi. Vauhdissa vaatteiden vaihto ja ajaminen yliopistolle. Yliopistolta kauppaan, kaupalta takaisin tallille, ja Rapsu liikutukseen. Tänään oli vuorossa juoksutusta kentällä joka on sula(!) mutta hieman kostea vielä toisesta päästä. Kuivassa päädyssä oli hyvä tila juoksuttaa isolla ympyrällä. Rapsu toimi hyvin, ei edes pukitellut jota yleensä tekee. Kuunteli hyvin ääniapuja ja oli muutenkin aika muru. :-) Uudessa paikassa on se kiva puoli että tallin edustalla puomi mihin saa kätevästi hevosen sidottua, ja tällaisina keväisen lämpiminä päivinä on paljon mukavampi hangata irtoavaa talvikarvaa pois.

Tessu kasvaa, ja on omaan silmään aika hienon ja korrektin kropan omaava sekarotuinen! On kasvanut tasaisesti, mitä nyt pientä raajojen kasvamista on nyt havaittavissa, on siis hieman pituuttaan korkeampi, mutta uskoisin että tuosta tasoittuu. Melko neliöksihän tuon pitäisi muotoutua, koska rodut joita Tessussa on ovat rotumääritelmltään neliöitä. Melissalle kuuluu samaa vanhaa, ruoka maistuu kuten aina, se on ollut kiva huomata että kovasti Melissa on piristynyt Tessun tultua taloon, pitää vanhuksen hyvin liikkeessä. Tänään viimeeksi pihalla nauroin kun Tessu juoksenteli ja hyppeli ojassa jossa oli vettä. Melissa seisoi ojan reunalla ja katseli hyvin paheksuen moista touhua, siis colliehan ei voi ymmärtää miten tuollaiseen märkään ja likaiseen ojaan joku menee VAPAAEHTOISESTI ja vielä ILOITSEE siitä??

Niin ja siihen vapaapäivään palatakseni; kotiin päästyäni tein ruuan, jonka jälkeen alkoi operaatio siivotaan piha risuista ja puista joita tuli kun kuusi isoa koivua kaadettiin viime viikolla. Ne hommat lopetin parin tunnin operaation jälkeen kun ajattelin että nyt kun urakoidaan niin taidan samalla siivota. Siispä imuri heilumaan ja pölyt siinä samalla pyyhkäisin. Kun tänään sai aikaiseksi siivota, niin eipähän huomista vapaapäivää tarvitse uhrata siivoamiselle. :-) Pihaa siivotessa ja välillä istuskellessa nauttien kevät auringosta, ei voi muuta kuin kielipitkällä odotella kesää; aurinkoa, ukkosta, hevosen kesäkarvaa, kärpäsiä, kesälaitumia, raveja, kavereita, satamaa ja jäätelöä. Ja miljoonaa muuta aiaa joista kesä koostuu. Ja seuraavaksi kuvia Rapsun kesäkunnosta vuosimallia 2011!

Ja kuten aina, isoin kiitos pikkusiskolleni näistä kuvista! Ja näiden tunnelmallisten kvuien päälle saatte nauttia Rapsun toisesta puolesta...

Tuo ylempi kuva on aiheuttanut pientä hihitystä niin minussa kuin muissakin kuvan nähneissä. Ja tuo kaikista alin kuva; on se vaan niin hieno! Jonkun mielstä perus ruunikko lämpönen, omaan silmään kaunis, elegantti ja rakenteeltaan hieno lämpöinen. Sellainen miksi se on jalostettukin.

Ja sitten ihan toisiin juttuihin; olen ennen ollut kovin skeptinen kirpputoreihin; en enää! Olen nyt pari kertaa käynyt yhdessä Lappeenrannan kirpputoreista ja tehnyt mielestäni todella hyviä löytöjä. Eilen mukaan tarttui pitkä villaneule vyöllä, Rolling Stones t-paita, perus huppari sekä liivi yhteensä 7,50 €! Ja kaikki merkkivaatteita. Viimeeksi sain 15 eurolla kivan juhla hameen, puolihihaisen neuleen sekä puolihihaisen hieman juhlavamman paidan. Itselle tulee shoppailusta parempi mieli ja kukkaro tykkää.

Ja sitten vielä asiasta kolmanteen; ensi kesän kesäloma reissu on päätetty kun huomattiin että Social Distortion tulee Ruotsiin, Tukholmaan keikalle! Niinpä Markolle syntymäpäivälahjaksi ostin kaksi lippua (itselleni kanssa) keikalle. Viime kesänä käytiin Saksassa Hampurissa katsomassa kyseistä bändiä. Markon kautta olen siihen tutustunut ja voin sanoa että TYKKÄÄN. Vaikken samanlainen fani olekaan kuin mies. ;-)

Sataa sataa ropisee

No johan kelin lykkäs! Vettä tulee kuin Esterin perseestä. Kävin eilen ja tänään tekemässä aamutallit, eilen oli niin kaunis ilma ja aurinko paistoi heti aamusta että hevoset saivat mennä kaikki ilman loimia nauttimaan kevätsäästä. Ja tänään eilen illalla alkanut vesisade jatkuu ja jatkuu.. eikä sada ihan tihuttamalla vaan vettä tulee ihan oikeasti! Eikä muu auttanut kun loimittaa hevoset ja työntää ne ulos.

Tessu Teppanalla on korvat melkein pystyssä! Aivan kärjestä ovat enää kevyesti taitoksella, joten ihka aito pystykorvainen koira saatiin. Tessulla on menossa kamala jyrsimiskausi, veikkaisin että hampaat rupeaa kohta tippumaan, tai siis vaihtumaan. Muutenhan ollaan hirveästi edistytty, Tessu tulee kutsusta luokse sekä sisälle(!). Ajattelin että tuollaisen koiran kanssa joka on täysin riistaviettinen niin luoksetulon opettaminen olisi paljon hankalampaa, mutta yllättävn nopeasti tuonkin hoksasi, tietysti Melissalta oppii ja matkii miten tomitaan niin pysyy nämä kaksijalkaisetkin tyytyväisinä. :-) Viime viikolla käytiin rokotuksissa sekä otettiin myös mikrosiru varmuuden vuoksi, selvisi sitten siinä samalla sellainenkin asia että myös sekarotuiset voidaan rekisteröidä kennelliittoon, tätä en todellakaan tiennyt. Kun on aina ollut vain paperillisia koiria niin tuollainen ei ole käynyt edes mielessä.

Rapsun kanssa ollaan palattu arkeen, liikuntaa lisätty ja massaa on tullut jo näin lyhyessä ajassa takaisin! Ja vihdoin näyttää siltä että Rapsu on kotiutunut enemmän kuin hyvin uuteen talliin, on nykyisin ainakin täysin normaali, kun alussa oli todella stressaantuneen näköinen ja kovin rauhaton käytökseltään. Ollaan ajeltu kärryiltä raviradalla ja selästä käsin maastoiltu "kylillä", kenttä on ollut kohta kaksi viikkoa tosi huonossa kunnossa, mutta kohta se on sula! Pääsee sitten kentällekin pyörimään ja taivuttelemaan. Hieronta olisi ainakin ohjelmassa nyt kevään aikana jotta selviää ettei ole jumeja missään.

Kuvia ei ole, joten joudutte kärsimään tylsästä postauksesta ilman kuvia :-).

Hauskaa Pääsiäistä!

Pääsiäinen tuli, ja itsekin saa nauttia pitkistä vapaista, joka on harvinaista herkkua. Monelle pääsiäinen on niin sanottu turha pyhä, mutta itselle se on Joulun ohella yksi tärkeimmistä juhlapyhistä. Uskonnollinen en ole joten sitä en voi syyksi sanoa miksi Pääsiäinen on minulle tärkeä, vaan se johtuu ihan siintä, että 10-vuotiaasta saakka on tullut vietettyä Pääsiäinen Lappeenrannan koiranäyttelyssä talkoovoimin töissä. Tänä vuonna en ole talkoolaisena mukana mutta mukana menossa olen kuitenkin. Maanantaina olisi tarkoitus viedä yksi koira kehään, samalta kasvattajalta kuin Melissakin on. Menee maanantai siis siellä, ja Markokin sanoi että tulee käymässä, josko Tessulle löytyisi jotain kivaa tuliaiseksi. Herkkuja ja luita nyt pitää ainankin käydä hakemassa.

Kotiin en laittanut pääsiäistä millään tavoin, eikä meitä kukaan käynyt virpomassakaan viime sunnuntaina. Ostin ja söin siis itse suklaamunat. ;-) Yleensä pääsiäisenä on jo kevät todella pitkällä, tänä vuonna ei aivan niinkään. Onhan lumi toki sulanut ja meilläkin piha osittain kurassa, mutta kovin lämmintä ei ole, ja lunta on AIVAN liikaa. Kesää tässä siis intopiukeena odottelen. Viime viikkoina on ollut ns. Rapsun "keväthuolto" käynnissä, on raspattu hampaat ja rokotettu, kengitetty sekä lihastenkasvatus kuuri on taas  aloitettu. Rapsu kun tuppasi jäämään heikolle liikunnalle viime syksynä, niin lihaksethan siinä katoaa. Siinä missä Rapsulle yritän saada takaisin massaa ja lihaksia, on Melissallakin oma kesäksi 2012 bikinikuntoon reeni menossa. Viime joulukuisen onnettomuuden jäljiltä on massaa mahan ympärille kerääntynyt, ja sitä tässä pikkuhiljalleen pudotellaan ja kiinteytetään. Melissa kuitenkin täyttää 8-vuotta tänä vuonna, niin en haua repäistä sitä kuukaudessa oikeaan painoon, vaan pikkuhiljaa hyvä tulee. Nyt ollaan kahtena peräkkäisenä iltana käyty metsässä hankikävelyllä koirien kanssa, kyllähän hanki suurimmaksi osaksi koirat kantaa, vaan ei ihmistä. Joten ehkä tässä on samalla menossa myös Hanna kesäksi 2012 bikinikuntoon?

Tänään oli tarkoitus mennä talkoisiin auttamaan koiranäyttelyn pystytyksessä, mutta tulikin toiset talkoot jonne on kiiruhdettava. Isosiskolle ja hänen miehelleen tuli viikko sitten talopaketti ja siellä olisi tänään pientä siivoustalkoota tarjolla. Jo kerääntyneet rakennusroskat poltetaan ja muutenkin siistitään pihaa rakennusmiesten jäljiltä, jotka lähtivät pääsiäistä viettämään perheidensä pariin.

Sitä ennen pitäisi lähteä Rapsu liikuttamaan, ja illasta sitten kaveriporukalla keilaamaan ja syömään. Paljon siis ehtii tekemän kun on PIIITKÄT vapaat. Ja mie nautin. :-)

Ja taas on viikonloppu vaikka se vasta olikin! Rapsu on viettänyt vapaata tämän viikon, johtuen tiistain raspauksesta sekä influenssa rokotuksesta, raspauksesta löytyi suusta piikkejä niinkuin epäilinkin joten siitä pari vapaata. Plus influenssarokotuksen jälkeen ei saa rasittaa hevosta muutamaan päivään. Huomenna oli tarkoitus aloittaa liikutus mutta kas kummaa, pukkasi aamulle heinän haku reissun ja iltapäivällä juhlitaan Markon sukulaisen pyöreitä vuosia. Joten menee sitten sunnuntaille. Mikäs kiire, valmiissa maailmassa kun ei meillä Rapsun kanssa ole mitään tavoitteitakaan?

Kuvapostaus yllättäen Tessusta, lupaan julkaista myöhemmin myös muistakin kuvia ;)

Kuvissa Tessulla ikää 10 viikkoa, ja kuvat on ottanut jälleen kerran pikkusiskoni viime sunnuntaina. Lisää tarinoita taas joskus. :-)

Sama pää kesät talvet

Niin tässähän on ihan unohtunut kertoa että Rapsukin on muuttanut lähemmäs meidän kotia, reilu 4 km taitaa tulla omasta pihasta tallin pihalle :-). Tässä viikon aikana on jo huomannut kuinka paljon ennen meni aikaa tallille ajelemiseen. Joten joutuu Rapsukin taas kuntokuurille, on siltä hävinnytkin kuluneen talven aikana lihasta ja massaa kun on ollut niin kevyellä liikunnalla. Ja huomenna lähtee soitto eläinlääkärille kun hampaat pitää raspata, vaikka Rapsu onkin aina raspattu tasaisin väliajoin, niin pitää sulkea kaikki mahdollisuudet pois ettei suussa ole piikkejä jotka vaikuttavat syömiseen.

Ja ensiviikolla taas kengitys, vakkarikenkääjä ei tällä viikolla kerkiä mutta lupasi ensi viikolla tulla. Pitää muistaa ottaa seuraavalla kerralla kamera mukaan tallille niin saisi Rapsustakin taas kuvia tänne.

Elämää ei sen enempää

Mitäkö hyötyä on pienen pennun tulemisesta taloon? Ainankin se että tietää mistä seuraavat naurut saa. Ja se että meillä ainakin on vuorokausirytmi muuttunut, viikonloppuisinkin herätään ajoissa kun pennun pitää päästä aamupissille. Melissa kun on aina ollut niin mukautuvainen että jos me nukumme aamulla pitkään niin sekin vetää sikeitä niin kauan kun ihmiset herää ulos. Tessu tietysti on vasta 9 viikkoa vanha, niin pidättelykykyä ei voi millään vielä verrata aikuiseen koiraan.

Ja kukako Tessu on? Tessu on norjanharmaan ja karjalan karhukoiran risteytys, toiveissa on että Marko saisi Tessusta metsästyskoiran, ja mitä tässä puolentoista viikon aikana on kerinnyt Tessuun tutustumaan niin on sillä ainakin luonnetta. Se on todella itsenäinen, ja erilaiset hajut kiinnostaa kovasti. Markon vanhemmilla vieraillessamme viime viikonloppuna Tessu lähti hihnassa jänisten jälkiä haistelemaan ja seuraamaan. Viettejä siis ainakin löytyy. Ja ROHKEUTTA. Mikään ei sen elämää häiritse, ei kovat äänet, rälläkkä, vieraat paikat tai ihmiset. Pieni vauvahan Tessu vasta on mutta on se kovin erilainen kuin mitä on collieiden keskellä kasvanut kun niihin vertaa. Hyvällä ja huonolla tavalla, se missä collie kysyy ihmiseltä voiko näin tehdä ja varmistelee, tällainen metsästykseen jalostettu pentu tekee oman päätöksen ja toimii sen mukaan. Työnsarkaa siinä siis riittää Markolle, mutta onhan tuo ihan uudenlaisella innolla ryhtynyt toimeen. :-) Tessu on siis narttu, vaikka urosta lähdettiin silloin hakemaankin, Tessu vain teki luonteellaan ja ulkonäöllään niin suuren vaikutuksen että siihen sitten päädyttiin. Ja jos on Tessussa työnsarkaa Markolla ja miulla, niin kyllä on Melissallakin, ja suurimman työnhän Melissa tekee opettamalla Tessulle kuinka arvot menevät koiramaailmassa.

Näin se elämä rullailee täällä, leikitään, syödään, nukutaan ja ulkoillaan, opetellaan elämää.

Tessu tuli taloon

Aika vierähti

Aika menee niin nopeasti ettei huomaakaan. Viimeeksi kun kerroin pakkasista niin nyt voi iloisesti ilmoittaa että Rapsu pudottaa talvikarvaansa ja tällä viikolla on ollut muutama todella keväinen päivä! Auringossa on jo aivan erilainen lämpö kuin mitä muutama viikko sitten.

Mitään maata mullistavaa ei ole tapahtunut, töitä, kotona ja tallilla. Melissaa sillon alkuvuodesta haaveilin että veisin näyttelyyn nyt keväällä mutta enpä ole jaksanut tarpeeksi katsella mihin tuota ilmoittaisin. Tänä päivänä kun ilmot maksaa hunajaa niin vähän jo katseleekin mille tuomarille sitä ilmoittaa. Lappeenrannassa olisi kesäkuun alussa Collieiden sivuerikoisnäyttely, tai oikeastaan se on Luumäellä mutta ihan siis tuossa naapurissa. Sinne voisi melkein ilmoittaakin. :-) katsellaan. Toisaalta kun Melissalla tulee veteraani-ikä tänä vuonna täyteen niin voisi melkein maltella odottaa niihin vetsku-kehiin.

Kevään tulosta huolimatta (olen siis kovasti päättänyt että kevät tulee ja NOPEASTI)  laittelen Rapsusta pienen kuvapäivityksen. Kuvat on jo pari viikkoa vanhoja ja otettu kovilla pakkasilla mutta kun se on niin komea niin minkäs teet!

Näin viimeisessä kuvassa itse allekirjoittanut ja Herra R.

Kuvien copyright kuuluu pikkusiskolleni Sinille, se kun on meidän perheen hovivalokuvaaja. :-)

Pakkasta!

No nyt se talvi tuli, jo parin päivän ajan on pitänyt kunnon pakkasia. Viime yönä mittarin mukaan alimmillaan oli -22 astetta, ja nytkin on -17! Toissa päivänä tarkeni vielä ratsastaa mutta nyt olen suosiolla jättänyt väliin. Oma naama ei kestä enää, niin monta kertaa olen sen paleluttanut että enää ei kärsi sitä palelluttaa. Keskiviikon ratsastuksestakin sain kauniit punaiset ja kuivat läikät toiseen poskeeni. Melissakaan ei tarkene ulkoilla kuin 10 minuuttia kerrallaan, sen tassut kun tuppaa jäätymään. Eilen uhmasin pakkasta ja otin kuvia kun sää oli kertakaikkiaan loistava, kamera tosin ei pärjännyt yhtä hyvin ja sen akku sammahtikin jo muutaman kuvan jälkeen.

Ihan jo näiden maisemien takia kannatti muuttaa maalle :-)

Meidän koti, takapihalta päin kuvattuna

Meillä on lintulaudalla monipuolinen ruokailijakunta, viimeisen viikon aikana Ystävämme Orava on käynyt päivittäin syömässä.

 

Rapsulla on kengitys viikonloppuna, ite meen viikonlopuksi molemmiksi öiksi töihin. Sitten oliskin taas pari vapaata. Toivottavasti pakkanen laskis niin tarkenis ulkoilla itekin enemmän. 

Tapaninpäivä

Joulu oli ja meni, tänään ei oikein enää edes Joululta tunnu. Jouluaatoksi satanut lumi on jo sulanut pois, kun viimeyön satoi vettä kaatamalla. Jouluaattona olin töissä aamuvuorossa ja sieltä sitten menin porukoille syömään itseni ähkyyn hyvistä jouluruuista. :-) Eilen oli vuorossa isovanhemmat, eli käytiin ensin Markon sukulaisilla syömässä ja sitten mentiin miun mummille ja ukille kahveille. Ja tänään vain OLLAAN. Aamupalaksi syötiin viimeiset jouluruuat mitä molempien vahemmilta otettiin :-) ja todettiin että nyt varmaan riittää tää jouluruokien syöminen. Joten tänään myöhemmin on luvassa jotain aivan muuta, kunhan vain ensin keksitään mitä sitä haluais syödä.

 

Kissaperheessä matot ei pysy suorassa :-)

 Julle otti Joulun tarkoituksen tosissaan; syö hyvin ja nuku vielä paremmin!

 Minnikin otti rennosti (ja kuka sanoi ettei kissa voisi sopia sisustukseen?)

Melissasta ei ole yhtään kuvaa koska se on kovin epäedustavassa kunnossa, se on harjausta ja trimmaamista vajaa, ja lisäksi kun sen onnettomuuden takia siltä on ajeltu karvoja toisesta etutassusta, vatsasta ja kauluksesta niin se ei ole hirveän kauniissa kunnossa. Muutenhaan Melissa on toipunut kolarista hirveän hyvin, eikä siitä kukaan edes päälle päin varmasti tajua että se on jäänyt auton alle. Kipulääkkeetkin olen siltä jo lopettanut, eikä ole kipuillut sen jälkeen.

Eipä tässä muuta kuin kohti Uutta vuotta, ai kamala kun tämäkin vuosi on mennyt nopeaan!

Rauha maassa

Tuiskulassa rauha maassa, potilas voi hyvin (ei edes uskoisi mitä viikonloppuna oikein tapahtui!) ja kissat ottaa lunkisti.

Jos joku ihmettelee mistä tuo nimi Tuiskula tulee, niin tämä meidän "plantaasi" on aikoinaan lohkaistu isosta maatilasta, ja silloin nimettu Tuiskulaksi. Ja nimi on edelleen talon kaikissa virallisissa papereissa :-) Kuvassa oleva Julle sekä siskonsa Minni ovat kovin tykästyneet sohvien selkätyynyjen päällä makoiluun, parempaa nukkumapaikkaa ei löydy koko talosta :-)

Enkeleitä, onko heitä?

Vapaa viikonlopusta muodostuikin yksi elämäni kauheimmista. Lauantai-aamu alkoi normaalisti. Yöllä oli satanut tosi paljon lunta, ja aamu alkoikin lumitöillä. Marko on aamuisin aina vähän nopeampi, joten ehti Melissan kanssa ulos ennen miuta. Menin sitten perästä ja voi että Melissalla oli kivaa! Oli lunta ja koko perhe koossa. En kerinnyt kauaa olla pihalla kun Marko sanoi että hän ajaa maasturilla urat että pääsee autolla pihalta paremmin pois. Siinä vaiheessa rupesin huutamaan Melissaa pois jaloista, ja ensiksi se tulikin. Marko käynnisti auton ja samassa Melissa kääntyi ympäri kutsusta huolimatta ja juoksi suoraan Markon alle. Kaikki kävi niin nopeasti etten edes meinannut uskoa silmiäni. Siinä vaiheessa kun tajusin mitä tapahtui Melissa oli noussut jo pystyyn ja juoksi kohti ulko-ovea. Sisällä soitin päivystävälle eläinlääkärille, joka pyysi tulemaan pieneläinklinikalle.

Kun pääsimme sinne aloin ensimmäistä kertaa olemaan todella huolissani. Melissa oli jonkinnäköisessä shokkitilassa, oli apaattinen ja poissaoleva, mutta käveli kuitenkin itse. Tässä vaiheessa olin jo pystynyt paikantamaan että kipua oli takapäässä. Tutkimushuoneessa huomattiin että Melissan ikenet olivat menneet jo aivan haaleiksi, syke oli 200. Äkkiä tippa koiralle ja rauhoittavaa kipulääkettä jotta pystyttiin tekemään tarkempia tutkimuksia. Tässä vaiheessa ei havaittu luunmurtumia (mitä nyt ilman röntgentä pystyy tutkimaan) mutta eläinlääkäri oli lähinnä huolissaan ettei mikään sisäelin ole revennyt. Koiralle uusi tippapussi ja ajamaan kohti Helsinkiä.


Siellä Melissa vietiin pois alustaviin tutkimuksiin. Lopulta päästiin juttelemaan eläinlääkärin kanssa, joka kertoi että takaraajoissa on kipupisteet normaalit, syke oli normaali ja että ikeniin on palautunut normaali väri. Verikokeessa selvisi lievää respiratoriseen asidoosiin viittaavaa muutosta, joka kertoi siitä että jossain on nyt kudosvaurioita. Ja eikun ultraan. Ultrahuoneessa olin ihan paniikissa, kun en tiennyt mitä sieltä löytyy ja kuinka pahoja vaurioita. Ultrassa ei löytynyt mitään!!! Lääkäri oikein etsimällä etsi jos jotain löytyisi, mutta kaikki näytti normaalilta. Virtsarakko näytti todella täydeltä, mutta ehjältä. Otti siinä samalla neulalla vatsan läpi virtsanäytteen, ja oli normaalin väristä. Oltiin siinä vaiheessa kaikki ihan että mitä ihmettä. Varmuuden vuoksi päätettiin ottaa vielä röntgenkuvat vatsaontelosta sekä rintaontelosta, jotta pystyttäisiin poissulkemaan kaikki ultrassa piiloon jääneet vauriot. Mie pääsin sitten mukaan ultraan. Ja ultran jälkeen miut passitettiin pihalle, ja Melissa vietiin taas pois. Jonkin ajan kuluttua tuli lääkäri Melissan kanssa aulaan ja sanoi että Melissan voi viedä pissille. Tässä vaiheessa kerrottiin että mitään sisäelinvaurioita ei näkynyt, mutta vasemmalla kyljellä on murtumalinja kylkiluissa ja tästä syystä myös pieniä keuhkoruhjeita. Selkäranka oli kuitenkin ok.

Saatiin sitten valita että jötetäänkö Melissa yön yli tarkkailuun vai lähdemmekö kotiin. Konsultoin kasvattajaa tässä vaiheessa ja sieltä tuli lupa lähteä kotiin, jos lääkärikin sitä mieltä oli. Ja koska hengenvaaraa ei ole ja Melissa pystyi tekemään tarpeensa normaalisti oli helpotus että saatiin lupa kotiutua. Kotimatkalla Melissa oli vielä rauhaton, mutta kotona kun laitettiin meidän makkariin peti niin nukahti melkein samantien. Yöllä heräsin muutaman kerran, kun Melissa nousi ylös ja oli hieman rauhaton. Aamusta käytiin aikaiseen pissillä (JES) ja mentiin takaisin nukkumaan. Ja kyllä meni eilinen sunnuntai ihme kohmeessa, sen verran väsynyttä porukkaa oli.

Melissa on vielä totta kai jäykkä, ja lihakset on kipeät, sen huomaa kun silittää varovasti vasemmalta kyljeltä ja reisistä. Antibiootit on viideksi päiväksi ja Metacamia 1-2 viikon ajaksi. Lisäksi tarpeen mukaan Tramalia jos kivut yltyy mahdottomiksi. Melissahan on mitä mainion potilas, lääkkeet otetaan mukisematta kun tietää että saa juustoa palkaksi. Ruoka maistuu, ja lepohan tuolta koiralta onnistuu, ei onneksi ole hyperriehuja normaalistikaan.

Että ehkä niitä enkeleitä on olemassa. Tai sitten miulla on harvinaisen vahvoista aineksista tehty koira :-)

Joulukuussa mennään!

Töissä mennyt viime viikko sekä tulee menemään myös tämä viikko, kahtena peräkkäisenä viikkona "mukavat" iltaputket ja siihen päälle yövuoro. Onneksi on viikonloppu vapaa sitten. Harjasin Melissan taas kertaalleen, olen nyt ottanut tavaksi harjata joka viikko, tuolla kun on leikatun nartun helposti takkuuntuva turkki niin näyttää koko ajan siltäkun sitä ei olis edes harjattu! Ilmoitin Melissan nyt Lahteen koiranäyttelyyn 15.1, ja vaikka siihen on yli kuukausi niin pitää kokonaisvaltainen peruspesu tehdä varmaan tässä joulukuun puolella, ja sitten viimeisenä iltana vain pesee sieltä mistä on tarvis. Melissan jos pesee kokonaan edellisenä iltana niin sen turkki jää melko vallattomaksi, vaikka kuinka föönin kanssa yrittäisi sen kuivata siistiksi.

Kelit on ollu viime päivinä aivan kamalat, pimeetä, märkää ja sateista. Perjantai-iltana kun kotiuduin Lappeen raviradan pikkujouluista satoi kaunis lumikerros, joka oli lauantaina muisto vain. Nyt on pikkujoulut juhlittu tältä vuodelta, eipä niitä onneksi ollutkaan kuin kahdet tänä vuonna. Huomenna on jo Itsenäisyyspäivä, joten joulu on ihan kohta ovella :-O. Joululahjat on ostamatta, kun ei oikein meinaa keksiä kenellekään mitään. En oikein tykkää ostaa mitää krääsää kenellekään, joten täytyy vissiin kuulostella mitä kukakin tartteis. Tylsiä lahjoja siis tulossa :-) Jouluaattonahan mie olen (yllätys yllätys) töissä, onneksi aamuvuorossa. Töitten jälkeen menen vanhemmille syömään jouluruuan (Marko käy syömässä omilla vanhemmillaan) ja tullaan sitten yhdessä kotiin illalla viettämään joulua. On kuitenkin ensimmäinen joulu yhteisessä omassa kodissa. Ei olla oikein edes päätetty tehdäänkö kotiin jouluruokia, kinkku nyt ainakin mutta voi olla että siihen se jääkin. Joulupäivänä kuitenkin mennään Markon mummolaan, siellä on kuitenkin tarjolla jouluruokia. Joten voi olla että jos kotiin tekee hirveät määrät jouluruokaa niin ei myö edes niitäkerettäisi syömään!

Tallille kuuluu normaalia, Rapsun liikutus jäi viime viikolla melko kevyeksi ja tulee jäämään tälläkin viikolla, ihan noiden töiden takia. Lauantaina käytiin Teijan kanssa maastossa ratsastaen, oli aluksi tarkoitus mennä ajamaan mutta Teijan hevosella oli jalka hieman turvoksissa (varmaan imppari) niin päätettiin mennä kevyemmin. Ja hyvinhän se turvotus laski liikutuksen jälkeen. Huomaa vaan Rapsusta että sillä on paljon energiaa, mutta ruokaakaan tuolta ei voi vähentää, se laihtuu heti. On aina ollut hoikkapoika ja silloin kun se starttasi niin oli vielä hankalampi pitää lihassa. Nyt kun Rampe on eläkkeellä ravihommista niin pysyy lihassa ihan hyvin, mutta läskiä siitä ei saa tekemälläkään. Mikä nyt sinällään ei ole huono asia, ei se läski ole hyvästä hevosillekaan.

Kissat touhuilee omiaan, syö nukkuu ja riehuu kun viimeistä päivää :-) Laitan lähiaikoina kuvat kaikista elukoista joista täällä tarinoin, kunhan vaan saan aikaiseksi. Ettepä sitten ihmettele kenestä täällä oikein tarinoin. Mutta nyt täytyy mennä pihahommiin ennen iltavuoroa, aurinko paistaa kerrankin niin siitä on nautittava. :-)

Viikonloppu oli ja meni

Viikonloppu senkun hurahti. Melissa vietiin miun porukoille viikonlopuksi hoitoon. Itse olin lauantai aamun töissä jonka jälkeen lähdettiin LPKY:n pikkujouluja. Ja hauskat pikkujoulut olikin, näki taas paljon kavereita joita ei ole pitkään aikaan nähnytkään. Sunnuntai aamu menikin nukkuessa ja sunnuntaina odottikin sitten iltavuoro töissä. Marko kävi sunnuntaina hakemassa Melissan takaisin kotiin. Mie kun tulin illalla joskus puolen yhdentoista aikoihin kotiin töistä niin Melissa murjotti, kävi kurkkaamassa että kuka tuli mutta painui samantien makkariin Markon luo nukkumaan. :-) Ei siis hirveästi pitänyt siitä että hylkäsimme hänet niin brutaalisti porukoille (ja oli kuulemma myös tehnyt kakat äitin matolle, eli totisesti protestoi :-D)

Tänään taas odottaa iltavuoro. Näissä iltavuoroissa menee aika aina jotain pientä puuhaillessa kotona, ei jotenkaan osaa tehdä mitn suurempaa kun odottaa koko ajan että milloin pitää lähteä töihin. Uloskaan ei tänään tarkene, myrskynpoikanen riehui täällä jo yöllä ja edelleen on tuuli niin napakkaa että käydään ulkona vain ne tarpeelliset tekemässä.

Autoremppaa ja muita suunnitelmia

Talorempan lisäksi meillä on menossa myös autoremppaa, kun Marko laittelee autoja valmiiksi lähestyviä katsastuksia varten. Onhan se kätevää kun tuo on aikaisemmin työskennellyt autokorjaajana niin osaa katsoa autot katsastukseen "valmiiksi" niin ne menee yleensä kerralla läpi ilman huomautuksia. :-) Tänä aamuna vapaapäivästä huolimatta heräsin kuuden jälkeen heittämään Markon töihin, kun Markon runneri piti viedä tuulilasin vaihtoon. Kotona olin takasin jo heti seiskalta, ja ajattelin että nythän tässä kerkeää tehdä vaikka mitä. Mutta kuinkas sitten kävikään, heräsin sohvalta vähän ennen yhtätoista :-O.

Taloremppaa ollaan tässä siis tehty, maalattiin meidän makkari, eteinen sekä pitkä käytävä jonka varrella on kaikki makkarit sekä olohuone. Öljykattila menee vaihtoon kun alkuperäinen sanoi sopimuksen irti, hävittää paineet ja näin ollen on meillä hiukan viileää (sisällä n. +16-17 astetta). Ainiin ja rempattiinhan me sauna ja kylppäri kokonaan uusiksi, niistä tulikin hienot ja sauna lämpiääkin vähintääkin joka toinen päivä :-) Kuvia voin päivittää joskus myöhemmin miltä meillä täällä näyttää, ja porukat taisi napsia kuvia ennen remonttiakin niin saadaan ehkä näytille kaikki kauniit retrovärit mitä meillä täällä oli, ja on edelleen niissä makuuhuoneissa mitä ei olla rempattu. Talo on siis vuonna 70 rakennettu yksikerroksinen valkoinen tiilitalo, jossa on 3mh + Oh + huone, keittiö, sauna&kylppäri, kodinhoitohuone sekä pannuhuone.Tilaahan tässä on ihan älyttömästi, kun erillinen autotallirakennuskin on 75 neliön kokoinen. Mutta eipähän ikinä tarvitse miettiä että tämä jää meille pieneksi :-) Tässä talven aikana laitellaan sisältä pikkuhiljaa huone kerrallaan ja ensi kesänä hyökätään pihan kimppuun; rakennetaan takapihan kulmaukseen terassi (talo on l-kirjaimen muotoinen joten siis siihen kulmaan) ja koitetaan saada vähän villiintynyttä pihaa kuriin. Tästä meiltä on kaadettu jo koivuja aika paljon pihapiiristä, mutta vielä tämän vuoden aikana lähtee PALJON koivuja. Meillä nimittäin on niitä ja paljon, ja ne vie kaiken veden maaperästä. Lisäksi pihapiirissä on paljon erilaisia puskia jotka on "pikkasen" villiintyneet. Niitäkin ollaan hieman karsittu ja tullaan karsimaan edelleen. Mikään viherpeukalo en todellakaan ole, joten mitään hirmuista kukkaparatiisia en ole tuonne pihapiiriin luomassa. Ja kunhan nyt ensin saadaan tämä talvi ohi, niin voi sitten ruveta suunnittelemaan kevättä ja tuota pihaa.

Ensilumi

Näin sopivasti blogin ensimmäisen julkaisun aiheeksi tulee ensilumi joka satoi eilen tänne Tuiskulaan. Valitettavasti lunta alkoi satamaan hieman ennen kuin piti lähteä iltavuoroon töihin, mutta hetken aikaa kerettiin Melissan kanssa pihalla ihmetellä lumisadetta.

Tuuli tosin oli melko napakka ja ankara, allekirjoittaneelta meinasi paleltua sormet kun yritti räpsiä kuvia.

Melissahan ei yleensä perusta millään muotoa kepeistä, mutta jäisinä ja lumisina niitä oli hauska järsiä.

 Ulkoilun jälkeen on hyvä käpertyä sohvalle pötköttämään :-)

Tässä samalla voi hieman valottaa enemmin keitä täällä blogin takana vaikuttaa. Itse olen siis reilu parikymppinen tyttö (vaiko nainen, nuori nainen?) joka toteutti haaveensa muuttaa maalle viime kesänä. Ostettiin siis heinäkuun lopulla avomieheni kanssa omakotitalo Lappeenrannan Korkea-ahosta. Maalaistaloa punaisine tupineen ja navettoineen ei saatu, mutta saatiin maalaismaisemat, omaa tilaa ja rauhaa. Ja mies sen autotallin missä korjailla ja laitella kaikenlaisia härveleitä. Nyt ollaan muutama kuukausi asuttu ja hyvin ollaan viihdytty. Pimeätä on kun eihän meillä mitään katuvaloja ole, mutta hyvin siihen on tottunut.

Minun, Markon ja Melissa-koiran lisäksi meillä asuu kaksi maatiaiskissaa, oranssi-valkoinen Julle joka täyttää ensi keväänä neljä sekä harmaaraidallinen Minni joka nyt syksyllä saavutti kolmen vuoden iän. Vaikka Minni ja Julle ovatkin ulkonäöllisesti melko erilaisia, on ne todistetusti haettu samasta emästä. Aikoinaan raahasin tallilta kissanpentuja kun niitä sinne syntyi, luojalle kiitos että näiden Viuhti-emä on tätä nykyä steriloitu, kun en ikinä pystynyt vastustamaan kissanpentuja. :-)

Harrastan myös hevosia, olen oikeastaan aina harrastanut (7-vuotiaasta saakka olen pyörinyt talleilla, sitä ennen leikin leluhevosilla ja piirtelin niitä papereille). Elämään on mahtunut monenlaista hevosta, niin omia kuin vuokrahevosiakin. Aikoinaan aloitin ratsastuskoululla hoitaen ja ratsastaen) mutta jo 14-vuotiaana siirryin vuokraamaan hevosia ja ns. ratsastamaan itsenäisesti, toki kävin yksityistunneilla vuokrahevosilla jotten ihan pahoille tavoille olisi oppinut. Monen mutkan kautta päädyin lopulta hoitamaan maailman isointa (:-D) ja lempeintä "Salama-Hannuksi" kutsuttua Venäjältä tuotua puoliveristä. Hannu oli persoona, ja kiltin sekä tasaisen luonteensa takia se opetti monet aikuiset ratsastuksen ja hevosten pariin. Lopulta Hannu siirtyi (siis myytiin) minulle ja haave omasta hevosesta toteutui. Hannun kanssa koin paljon iloa mutta myös paljon surua, ja yhteinen elo jäikin melko lyhyeksi, kun Hannun jalkavaivat pahenivat ajan myötä, hoidoista huolimatta. Hannulla oli siis synnynnäinen pukinkavio toisessa etusessa, joka aiheutta loppujen lopuksi jalkaan nilveltulehduksia, nivelrikkoa, kehärenkaan sekä luupiikkejä. Loppupeleissä Hannua ei voinut liikuttaa ollenkaan, ja se ontui lääkityksestä huolimatta. Niinpä Hannu lähti ikivihreille laitumille.

Tätä ennen oli meille tallilaisille hankittu yhteistuumin kimpparavuri Rapido Azzur, tutummin vain Rampe tai Rapsu. Rapsu opetti miut ravimaailmaan yhdessä Tuulan ja Timon kanssa. Suoritin syksyllä 2009 raviajokortin C-luvan Rapsun kanssa, ja yhdet harjoitusravitkin kävin Rapsulla ajamassa.  Rapsu on edelleen kuvioissa mukana, tosin nykyinen virkatehtävä sillä on minun piristäminen ajohevosena sekä harrasteratsuna. Kilpauran Rapsu lopetti syyskuussa 2010, kun ruunalle alkoi kertymään ikää ja starttejakin oli alla jo melkein sata. Raviurheilua ja siellä mukana pyörimistä alkaa jo olla melko ikävä, joten yhteistuumin Rapido Team (Rapsun ympärille kehitetty kimppa) "hankki" uuden kimppahevosen, siitä sitten myöhemmin lisää...

Tänään ei tämän enempää koska kotihommiakin pitäisi keretä tekemään ennenkuin iltavuoro taas kutsuu...