Tapaninpäivä

Joulu oli ja meni, tänään ei oikein enää edes Joululta tunnu. Jouluaatoksi satanut lumi on jo sulanut pois, kun viimeyön satoi vettä kaatamalla. Jouluaattona olin töissä aamuvuorossa ja sieltä sitten menin porukoille syömään itseni ähkyyn hyvistä jouluruuista. :-) Eilen oli vuorossa isovanhemmat, eli käytiin ensin Markon sukulaisilla syömässä ja sitten mentiin miun mummille ja ukille kahveille. Ja tänään vain OLLAAN. Aamupalaksi syötiin viimeiset jouluruuat mitä molempien vahemmilta otettiin :-) ja todettiin että nyt varmaan riittää tää jouluruokien syöminen. Joten tänään myöhemmin on luvassa jotain aivan muuta, kunhan vain ensin keksitään mitä sitä haluais syödä.

 

Kissaperheessä matot ei pysy suorassa :-)

 Julle otti Joulun tarkoituksen tosissaan; syö hyvin ja nuku vielä paremmin!

 Minnikin otti rennosti (ja kuka sanoi ettei kissa voisi sopia sisustukseen?)

Melissasta ei ole yhtään kuvaa koska se on kovin epäedustavassa kunnossa, se on harjausta ja trimmaamista vajaa, ja lisäksi kun sen onnettomuuden takia siltä on ajeltu karvoja toisesta etutassusta, vatsasta ja kauluksesta niin se ei ole hirveän kauniissa kunnossa. Muutenhaan Melissa on toipunut kolarista hirveän hyvin, eikä siitä kukaan edes päälle päin varmasti tajua että se on jäänyt auton alle. Kipulääkkeetkin olen siltä jo lopettanut, eikä ole kipuillut sen jälkeen.

Eipä tässä muuta kuin kohti Uutta vuotta, ai kamala kun tämäkin vuosi on mennyt nopeaan!

Rauha maassa

Tuiskulassa rauha maassa, potilas voi hyvin (ei edes uskoisi mitä viikonloppuna oikein tapahtui!) ja kissat ottaa lunkisti.

Jos joku ihmettelee mistä tuo nimi Tuiskula tulee, niin tämä meidän "plantaasi" on aikoinaan lohkaistu isosta maatilasta, ja silloin nimettu Tuiskulaksi. Ja nimi on edelleen talon kaikissa virallisissa papereissa :-) Kuvassa oleva Julle sekä siskonsa Minni ovat kovin tykästyneet sohvien selkätyynyjen päällä makoiluun, parempaa nukkumapaikkaa ei löydy koko talosta :-)

Enkeleitä, onko heitä?

Vapaa viikonlopusta muodostuikin yksi elämäni kauheimmista. Lauantai-aamu alkoi normaalisti. Yöllä oli satanut tosi paljon lunta, ja aamu alkoikin lumitöillä. Marko on aamuisin aina vähän nopeampi, joten ehti Melissan kanssa ulos ennen miuta. Menin sitten perästä ja voi että Melissalla oli kivaa! Oli lunta ja koko perhe koossa. En kerinnyt kauaa olla pihalla kun Marko sanoi että hän ajaa maasturilla urat että pääsee autolla pihalta paremmin pois. Siinä vaiheessa rupesin huutamaan Melissaa pois jaloista, ja ensiksi se tulikin. Marko käynnisti auton ja samassa Melissa kääntyi ympäri kutsusta huolimatta ja juoksi suoraan Markon alle. Kaikki kävi niin nopeasti etten edes meinannut uskoa silmiäni. Siinä vaiheessa kun tajusin mitä tapahtui Melissa oli noussut jo pystyyn ja juoksi kohti ulko-ovea. Sisällä soitin päivystävälle eläinlääkärille, joka pyysi tulemaan pieneläinklinikalle.

Kun pääsimme sinne aloin ensimmäistä kertaa olemaan todella huolissani. Melissa oli jonkinnäköisessä shokkitilassa, oli apaattinen ja poissaoleva, mutta käveli kuitenkin itse. Tässä vaiheessa olin jo pystynyt paikantamaan että kipua oli takapäässä. Tutkimushuoneessa huomattiin että Melissan ikenet olivat menneet jo aivan haaleiksi, syke oli 200. Äkkiä tippa koiralle ja rauhoittavaa kipulääkettä jotta pystyttiin tekemään tarkempia tutkimuksia. Tässä vaiheessa ei havaittu luunmurtumia (mitä nyt ilman röntgentä pystyy tutkimaan) mutta eläinlääkäri oli lähinnä huolissaan ettei mikään sisäelin ole revennyt. Koiralle uusi tippapussi ja ajamaan kohti Helsinkiä.


Siellä Melissa vietiin pois alustaviin tutkimuksiin. Lopulta päästiin juttelemaan eläinlääkärin kanssa, joka kertoi että takaraajoissa on kipupisteet normaalit, syke oli normaali ja että ikeniin on palautunut normaali väri. Verikokeessa selvisi lievää respiratoriseen asidoosiin viittaavaa muutosta, joka kertoi siitä että jossain on nyt kudosvaurioita. Ja eikun ultraan. Ultrahuoneessa olin ihan paniikissa, kun en tiennyt mitä sieltä löytyy ja kuinka pahoja vaurioita. Ultrassa ei löytynyt mitään!!! Lääkäri oikein etsimällä etsi jos jotain löytyisi, mutta kaikki näytti normaalilta. Virtsarakko näytti todella täydeltä, mutta ehjältä. Otti siinä samalla neulalla vatsan läpi virtsanäytteen, ja oli normaalin väristä. Oltiin siinä vaiheessa kaikki ihan että mitä ihmettä. Varmuuden vuoksi päätettiin ottaa vielä röntgenkuvat vatsaontelosta sekä rintaontelosta, jotta pystyttäisiin poissulkemaan kaikki ultrassa piiloon jääneet vauriot. Mie pääsin sitten mukaan ultraan. Ja ultran jälkeen miut passitettiin pihalle, ja Melissa vietiin taas pois. Jonkin ajan kuluttua tuli lääkäri Melissan kanssa aulaan ja sanoi että Melissan voi viedä pissille. Tässä vaiheessa kerrottiin että mitään sisäelinvaurioita ei näkynyt, mutta vasemmalla kyljellä on murtumalinja kylkiluissa ja tästä syystä myös pieniä keuhkoruhjeita. Selkäranka oli kuitenkin ok.

Saatiin sitten valita että jötetäänkö Melissa yön yli tarkkailuun vai lähdemmekö kotiin. Konsultoin kasvattajaa tässä vaiheessa ja sieltä tuli lupa lähteä kotiin, jos lääkärikin sitä mieltä oli. Ja koska hengenvaaraa ei ole ja Melissa pystyi tekemään tarpeensa normaalisti oli helpotus että saatiin lupa kotiutua. Kotimatkalla Melissa oli vielä rauhaton, mutta kotona kun laitettiin meidän makkariin peti niin nukahti melkein samantien. Yöllä heräsin muutaman kerran, kun Melissa nousi ylös ja oli hieman rauhaton. Aamusta käytiin aikaiseen pissillä (JES) ja mentiin takaisin nukkumaan. Ja kyllä meni eilinen sunnuntai ihme kohmeessa, sen verran väsynyttä porukkaa oli.

Melissa on vielä totta kai jäykkä, ja lihakset on kipeät, sen huomaa kun silittää varovasti vasemmalta kyljeltä ja reisistä. Antibiootit on viideksi päiväksi ja Metacamia 1-2 viikon ajaksi. Lisäksi tarpeen mukaan Tramalia jos kivut yltyy mahdottomiksi. Melissahan on mitä mainion potilas, lääkkeet otetaan mukisematta kun tietää että saa juustoa palkaksi. Ruoka maistuu, ja lepohan tuolta koiralta onnistuu, ei onneksi ole hyperriehuja normaalistikaan.

Että ehkä niitä enkeleitä on olemassa. Tai sitten miulla on harvinaisen vahvoista aineksista tehty koira :-)

Joulukuussa mennään!

Töissä mennyt viime viikko sekä tulee menemään myös tämä viikko, kahtena peräkkäisenä viikkona "mukavat" iltaputket ja siihen päälle yövuoro. Onneksi on viikonloppu vapaa sitten. Harjasin Melissan taas kertaalleen, olen nyt ottanut tavaksi harjata joka viikko, tuolla kun on leikatun nartun helposti takkuuntuva turkki niin näyttää koko ajan siltäkun sitä ei olis edes harjattu! Ilmoitin Melissan nyt Lahteen koiranäyttelyyn 15.1, ja vaikka siihen on yli kuukausi niin pitää kokonaisvaltainen peruspesu tehdä varmaan tässä joulukuun puolella, ja sitten viimeisenä iltana vain pesee sieltä mistä on tarvis. Melissan jos pesee kokonaan edellisenä iltana niin sen turkki jää melko vallattomaksi, vaikka kuinka föönin kanssa yrittäisi sen kuivata siistiksi.

Kelit on ollu viime päivinä aivan kamalat, pimeetä, märkää ja sateista. Perjantai-iltana kun kotiuduin Lappeen raviradan pikkujouluista satoi kaunis lumikerros, joka oli lauantaina muisto vain. Nyt on pikkujoulut juhlittu tältä vuodelta, eipä niitä onneksi ollutkaan kuin kahdet tänä vuonna. Huomenna on jo Itsenäisyyspäivä, joten joulu on ihan kohta ovella :-O. Joululahjat on ostamatta, kun ei oikein meinaa keksiä kenellekään mitään. En oikein tykkää ostaa mitää krääsää kenellekään, joten täytyy vissiin kuulostella mitä kukakin tartteis. Tylsiä lahjoja siis tulossa :-) Jouluaattonahan mie olen (yllätys yllätys) töissä, onneksi aamuvuorossa. Töitten jälkeen menen vanhemmille syömään jouluruuan (Marko käy syömässä omilla vanhemmillaan) ja tullaan sitten yhdessä kotiin illalla viettämään joulua. On kuitenkin ensimmäinen joulu yhteisessä omassa kodissa. Ei olla oikein edes päätetty tehdäänkö kotiin jouluruokia, kinkku nyt ainakin mutta voi olla että siihen se jääkin. Joulupäivänä kuitenkin mennään Markon mummolaan, siellä on kuitenkin tarjolla jouluruokia. Joten voi olla että jos kotiin tekee hirveät määrät jouluruokaa niin ei myö edes niitäkerettäisi syömään!

Tallille kuuluu normaalia, Rapsun liikutus jäi viime viikolla melko kevyeksi ja tulee jäämään tälläkin viikolla, ihan noiden töiden takia. Lauantaina käytiin Teijan kanssa maastossa ratsastaen, oli aluksi tarkoitus mennä ajamaan mutta Teijan hevosella oli jalka hieman turvoksissa (varmaan imppari) niin päätettiin mennä kevyemmin. Ja hyvinhän se turvotus laski liikutuksen jälkeen. Huomaa vaan Rapsusta että sillä on paljon energiaa, mutta ruokaakaan tuolta ei voi vähentää, se laihtuu heti. On aina ollut hoikkapoika ja silloin kun se starttasi niin oli vielä hankalampi pitää lihassa. Nyt kun Rampe on eläkkeellä ravihommista niin pysyy lihassa ihan hyvin, mutta läskiä siitä ei saa tekemälläkään. Mikä nyt sinällään ei ole huono asia, ei se läski ole hyvästä hevosillekaan.

Kissat touhuilee omiaan, syö nukkuu ja riehuu kun viimeistä päivää :-) Laitan lähiaikoina kuvat kaikista elukoista joista täällä tarinoin, kunhan vaan saan aikaiseksi. Ettepä sitten ihmettele kenestä täällä oikein tarinoin. Mutta nyt täytyy mennä pihahommiin ennen iltavuoroa, aurinko paistaa kerrankin niin siitä on nautittava. :-)

Viikonloppu oli ja meni

Viikonloppu senkun hurahti. Melissa vietiin miun porukoille viikonlopuksi hoitoon. Itse olin lauantai aamun töissä jonka jälkeen lähdettiin LPKY:n pikkujouluja. Ja hauskat pikkujoulut olikin, näki taas paljon kavereita joita ei ole pitkään aikaan nähnytkään. Sunnuntai aamu menikin nukkuessa ja sunnuntaina odottikin sitten iltavuoro töissä. Marko kävi sunnuntaina hakemassa Melissan takaisin kotiin. Mie kun tulin illalla joskus puolen yhdentoista aikoihin kotiin töistä niin Melissa murjotti, kävi kurkkaamassa että kuka tuli mutta painui samantien makkariin Markon luo nukkumaan. :-) Ei siis hirveästi pitänyt siitä että hylkäsimme hänet niin brutaalisti porukoille (ja oli kuulemma myös tehnyt kakat äitin matolle, eli totisesti protestoi :-D)

Tänään taas odottaa iltavuoro. Näissä iltavuoroissa menee aika aina jotain pientä puuhaillessa kotona, ei jotenkaan osaa tehdä mitn suurempaa kun odottaa koko ajan että milloin pitää lähteä töihin. Uloskaan ei tänään tarkene, myrskynpoikanen riehui täällä jo yöllä ja edelleen on tuuli niin napakkaa että käydään ulkona vain ne tarpeelliset tekemässä.

Autoremppaa ja muita suunnitelmia

Talorempan lisäksi meillä on menossa myös autoremppaa, kun Marko laittelee autoja valmiiksi lähestyviä katsastuksia varten. Onhan se kätevää kun tuo on aikaisemmin työskennellyt autokorjaajana niin osaa katsoa autot katsastukseen "valmiiksi" niin ne menee yleensä kerralla läpi ilman huomautuksia. :-) Tänä aamuna vapaapäivästä huolimatta heräsin kuuden jälkeen heittämään Markon töihin, kun Markon runneri piti viedä tuulilasin vaihtoon. Kotona olin takasin jo heti seiskalta, ja ajattelin että nythän tässä kerkeää tehdä vaikka mitä. Mutta kuinkas sitten kävikään, heräsin sohvalta vähän ennen yhtätoista :-O.

Taloremppaa ollaan tässä siis tehty, maalattiin meidän makkari, eteinen sekä pitkä käytävä jonka varrella on kaikki makkarit sekä olohuone. Öljykattila menee vaihtoon kun alkuperäinen sanoi sopimuksen irti, hävittää paineet ja näin ollen on meillä hiukan viileää (sisällä n. +16-17 astetta). Ainiin ja rempattiinhan me sauna ja kylppäri kokonaan uusiksi, niistä tulikin hienot ja sauna lämpiääkin vähintääkin joka toinen päivä :-) Kuvia voin päivittää joskus myöhemmin miltä meillä täällä näyttää, ja porukat taisi napsia kuvia ennen remonttiakin niin saadaan ehkä näytille kaikki kauniit retrovärit mitä meillä täällä oli, ja on edelleen niissä makuuhuoneissa mitä ei olla rempattu. Talo on siis vuonna 70 rakennettu yksikerroksinen valkoinen tiilitalo, jossa on 3mh + Oh + huone, keittiö, sauna&kylppäri, kodinhoitohuone sekä pannuhuone.Tilaahan tässä on ihan älyttömästi, kun erillinen autotallirakennuskin on 75 neliön kokoinen. Mutta eipähän ikinä tarvitse miettiä että tämä jää meille pieneksi :-) Tässä talven aikana laitellaan sisältä pikkuhiljaa huone kerrallaan ja ensi kesänä hyökätään pihan kimppuun; rakennetaan takapihan kulmaukseen terassi (talo on l-kirjaimen muotoinen joten siis siihen kulmaan) ja koitetaan saada vähän villiintynyttä pihaa kuriin. Tästä meiltä on kaadettu jo koivuja aika paljon pihapiiristä, mutta vielä tämän vuoden aikana lähtee PALJON koivuja. Meillä nimittäin on niitä ja paljon, ja ne vie kaiken veden maaperästä. Lisäksi pihapiirissä on paljon erilaisia puskia jotka on "pikkasen" villiintyneet. Niitäkin ollaan hieman karsittu ja tullaan karsimaan edelleen. Mikään viherpeukalo en todellakaan ole, joten mitään hirmuista kukkaparatiisia en ole tuonne pihapiiriin luomassa. Ja kunhan nyt ensin saadaan tämä talvi ohi, niin voi sitten ruveta suunnittelemaan kevättä ja tuota pihaa.

Ensilumi

Näin sopivasti blogin ensimmäisen julkaisun aiheeksi tulee ensilumi joka satoi eilen tänne Tuiskulaan. Valitettavasti lunta alkoi satamaan hieman ennen kuin piti lähteä iltavuoroon töihin, mutta hetken aikaa kerettiin Melissan kanssa pihalla ihmetellä lumisadetta.

Tuuli tosin oli melko napakka ja ankara, allekirjoittaneelta meinasi paleltua sormet kun yritti räpsiä kuvia.

Melissahan ei yleensä perusta millään muotoa kepeistä, mutta jäisinä ja lumisina niitä oli hauska järsiä.

 Ulkoilun jälkeen on hyvä käpertyä sohvalle pötköttämään :-)

Tässä samalla voi hieman valottaa enemmin keitä täällä blogin takana vaikuttaa. Itse olen siis reilu parikymppinen tyttö (vaiko nainen, nuori nainen?) joka toteutti haaveensa muuttaa maalle viime kesänä. Ostettiin siis heinäkuun lopulla avomieheni kanssa omakotitalo Lappeenrannan Korkea-ahosta. Maalaistaloa punaisine tupineen ja navettoineen ei saatu, mutta saatiin maalaismaisemat, omaa tilaa ja rauhaa. Ja mies sen autotallin missä korjailla ja laitella kaikenlaisia härveleitä. Nyt ollaan muutama kuukausi asuttu ja hyvin ollaan viihdytty. Pimeätä on kun eihän meillä mitään katuvaloja ole, mutta hyvin siihen on tottunut.

Minun, Markon ja Melissa-koiran lisäksi meillä asuu kaksi maatiaiskissaa, oranssi-valkoinen Julle joka täyttää ensi keväänä neljä sekä harmaaraidallinen Minni joka nyt syksyllä saavutti kolmen vuoden iän. Vaikka Minni ja Julle ovatkin ulkonäöllisesti melko erilaisia, on ne todistetusti haettu samasta emästä. Aikoinaan raahasin tallilta kissanpentuja kun niitä sinne syntyi, luojalle kiitos että näiden Viuhti-emä on tätä nykyä steriloitu, kun en ikinä pystynyt vastustamaan kissanpentuja. :-)

Harrastan myös hevosia, olen oikeastaan aina harrastanut (7-vuotiaasta saakka olen pyörinyt talleilla, sitä ennen leikin leluhevosilla ja piirtelin niitä papereille). Elämään on mahtunut monenlaista hevosta, niin omia kuin vuokrahevosiakin. Aikoinaan aloitin ratsastuskoululla hoitaen ja ratsastaen) mutta jo 14-vuotiaana siirryin vuokraamaan hevosia ja ns. ratsastamaan itsenäisesti, toki kävin yksityistunneilla vuokrahevosilla jotten ihan pahoille tavoille olisi oppinut. Monen mutkan kautta päädyin lopulta hoitamaan maailman isointa (:-D) ja lempeintä "Salama-Hannuksi" kutsuttua Venäjältä tuotua puoliveristä. Hannu oli persoona, ja kiltin sekä tasaisen luonteensa takia se opetti monet aikuiset ratsastuksen ja hevosten pariin. Lopulta Hannu siirtyi (siis myytiin) minulle ja haave omasta hevosesta toteutui. Hannun kanssa koin paljon iloa mutta myös paljon surua, ja yhteinen elo jäikin melko lyhyeksi, kun Hannun jalkavaivat pahenivat ajan myötä, hoidoista huolimatta. Hannulla oli siis synnynnäinen pukinkavio toisessa etusessa, joka aiheutta loppujen lopuksi jalkaan nilveltulehduksia, nivelrikkoa, kehärenkaan sekä luupiikkejä. Loppupeleissä Hannua ei voinut liikuttaa ollenkaan, ja se ontui lääkityksestä huolimatta. Niinpä Hannu lähti ikivihreille laitumille.

Tätä ennen oli meille tallilaisille hankittu yhteistuumin kimpparavuri Rapido Azzur, tutummin vain Rampe tai Rapsu. Rapsu opetti miut ravimaailmaan yhdessä Tuulan ja Timon kanssa. Suoritin syksyllä 2009 raviajokortin C-luvan Rapsun kanssa, ja yhdet harjoitusravitkin kävin Rapsulla ajamassa.  Rapsu on edelleen kuvioissa mukana, tosin nykyinen virkatehtävä sillä on minun piristäminen ajohevosena sekä harrasteratsuna. Kilpauran Rapsu lopetti syyskuussa 2010, kun ruunalle alkoi kertymään ikää ja starttejakin oli alla jo melkein sata. Raviurheilua ja siellä mukana pyörimistä alkaa jo olla melko ikävä, joten yhteistuumin Rapido Team (Rapsun ympärille kehitetty kimppa) "hankki" uuden kimppahevosen, siitä sitten myöhemmin lisää...

Tänään ei tämän enempää koska kotihommiakin pitäisi keretä tekemään ennenkuin iltavuoro taas kutsuu...